Helppo lohikeitto


6 perunaa
2 porkkanaa
300 g lohikuutioita (pakaste)
2 dl ruokakermaa
½ pkt Koskenlaskija sulatejuustoa
1 kalaliemikuutio
10 maustepippuria
suolaa
tilliä

Pese, kuori ja pilko perunat ja porkkanat.
Keitä ne lähes kypsiksi kalaliemikuutiolla ja pippureilla maustetussa vedessä.
Lisää lohikuutiot ja keitä kypsäksi.
Lisää lopuksi kerma, sulatejuusto ja tilli. Anna juuston sulaa ja tarvittaessa lisää suolaa.


Meillä ei ole aikoihin syöty lohikeittoa, koska inhoan kalankäsittelyä yli kaiken. Ystäväni vinkkasi näiden pakastelohikuutioiden olemassaolosta ja niiden ansiosta meillä on pitkästä aikaa päästy nauttimaan kermaisesta lohikeitosta. Helppoa, nopeaa ja ennenkaikkea herkullista!

Helpompaa arkea sinulle,
Heidi

3 x kynttilätunnelmaa

Emonen: Syysvärejä ja kirppislöytöjä

Viimeksi kirpputorilla käydessäni löysin sieltä Finnmarin kynttilänjalan, joka sopii ihan hyvin kaveriksi pidemmälle Pentikin kynttilänjalalle. Yksi kruunukynttilä on näyttänyt pöydällä aina hieman orvolta, mutta kaksi on jo paljon parempi! Vielä kun löytäisin kolmannen jalan, niin saisin kivan trion. :)



Minulle violetti on syksyinen väri ja on oranssin kanssa ihan toimiva duo. Kynttilät saivat tällä kertaa kaverikseen kipollisen käpyjä sekä muovisen syysoksan. Ruokapöydälle tuppaa kerääntymään yleensä yhtä sun toista tarpeetonta tavaraa, joten yritän pitää siinä jonkinlaista kynttiläasetelmaa minimoidakseni ylimääräisen kaaoksen.


Heidi: Syysloma-aamun tunnelmointia


Torstaiaamuna sateen ropistessa ikkunaan sytytin kynttilät ja käperryin sohvan nurkkaan lasten kanssa katsomaan Pikku Kakkosta. Ihanaa, kun kenelläkään ei ollut kiire minnekään. Näitä hetkiä nyt jo vähän haikeana ajattelen.


Yhtäkkiä huomaan lasteni kasvaneen ja aamun Pikku Kakkosen muuttuneen Huomenta Suomeen. Mottoni on elää tässä ja nyt nauttien jokaisesta hetkestä näiden maailman rakkaimpien ja raivostavimpien murujeni kanssa.

Taina: Hämärän hyssyä


Sunnuntai oli pitkään minulle melkein yhtä tympeä päivä kuin maanantai. Vaikka viikonloppua oli jäljellä kokonainen päivä, taisi lasina olla puolityhjä.;D Huomaamatta olen alkanut tykkäämään suununtaipäivistä, ja varsinkin hitaista sunnuntaiaamuista. Syksyn tullen kaivelen kaapeista kynttilöitä esiin ja sytyttelen niitä erityisesti viikonloppuaamuisin. Jos on hämärää, ne saavat palaa vaikka koko päivän nukkumaan menoon saakka.


 


Kynttiläasetelmat vaihtuvat minulla yhtä usein kuin leikkokukat maljakoissa eli viikottain. Suosikkejani ovat olleet Blossa-pullot ja Kivi-tuikut. Mummoni vanhaan marja-astiaan sitaisin tällä kertaa rouhean narun rusetille ja astiaan löysin kolme vihertävänsävyistä kynttilää, jotka olen kai saanut joskus lahjaksi. Opettajalta ei kynttilät pääse loppumaan.;D Kaksivärisessä kynttilässä oli keskellä kultaiset helminauhat ympärillä, mutta onneksi ne oli tehty kuminauhalle, ja ne oli helppo ottaa pois. Joskus vähemmän on tosiaan enemmän.




Kahvinjuonnin jalon taidon olen oppinut vasta viime vuosina. Kaikki alkoi oikeastaan ulkomaanreissuilla juoduista cappucinoista. Yhä edelleenkin juon kahvia lähinnä satunnaisesti, mutta viikonloppuaamuihin kahvikupillinen tuo sellaista nautintoa, että tapa on tainnut tulla jäädäkseen. 

Suloista sunnuntaita!<3

3 x lämmin juoma

Emonen: Teen pikkutuunaukset

Juon paljon teetä ja etenkin talven lähestyessä lämmittelen usein teekupillisen äärellä. Yleensä juon teen "paljaaltaan" ilman sokeria, hunajaa tai maitoa, mutta nyt aloin pohtia, miten teehen saisi hieman lisää makua.


Haudutin pannullisen Vihreä Paratiisi -teetä ja kokeilin kolmea tuunausvaihtoehtoa: vaniljasokeria, kanelia ja sitruunamehua. En juurikaan tykkää happamista mauista, joten sitruunalla tehostettu tee ei ollut yhtään minun juttuni. Vaniljasokeri puolestaan tuoksui selvästi, mutta teessä maistui lähinnä makeus - ei vanilja. Ehkäpä vaniljaesanssi tai aito vanilja toimisivat hieman paremmin? Kaneli antoi teehen kivan jouluisen maun ja tykkäsin siitä eniten.


Näin flunssakauden lähestyessä inkivääri voisi olla hyvä lisä teehen, ja voihan siitä tehdä yksistäänkin hyvän flunssajuoman. :)


Taina: Marianne-kaakao

Kaakao on aina ollut yksi suosikkijuomistani, vielä aikuisenakin.:) Äitini kertoo, että minua odottaessaan hänellä oli kaakaohimo, mitä ei ole sen koommin, eikä sitä ennen, ilmaantunut! Parasta kaakao on lämpimänä ja maitoon tehtynä. Tähän postaukseen kokeilin kaakaon sekaan Marianne-crushia, leivontaa varten hankittu pussi kun oli pyörinyt laatikossa jo pidemmän aikaa.
  



 

Lämmintin maidon ja lisäsin kaakaojauheen, sekä Marianne-murskan. Maito oli sen verran kuumaa, että murska liukeni lähes kokonaan juomaan. Vain lusikkaan jäi lopuksi hieman Mariannen kovaa kuorta. Marianne antoi kaakaoon kivan mintun maun. Tykkäsin!

Heidi: Herkkukaakao

Mikä lämmittäisikään kohmeisia sormia ja kipristävää nenänpäätä syksyisten pihahommien jälkeen paremmin kuin kuuma kaakao?


Kun ei juo ollenkaan kahvia eikä juuri teetäkään, tekee usein mieli tuunailla kaakaota. Kunnon pursotukset kermavaahtoa ja pieni ripaus raastettua suklaata päälle. Viime vuonna vaahtokarkit maistuivat höyryävän juoman kanssa.


Ja tänä vuonna olen muutaman kerran vaihtanut lusikan karkkikeppiin, nam!

Mikä on sinun suosikkijuomasi viilenevinä syysiltoina?

Lempijuustokakkuni

Tykkään helpoista ja nopeista juustokakuista ja tämä ohje on yksi lemppareitani. Kakusta saa valtavasti erilaisia vaihtoehtoja vaihtamalla tuorejuuston makua tai lisäämällä joukkoon esimerkiksi hieman pilkottuja hedelmiä, marjoja, keksimurskaa tai vaikkapa suklaahippuja!


Murskaa Domino-keksit muruksi ja sulata margariini. Sekoita rasva ja keksimurut ja levitä seos leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan pohjalle. Laita jääkaappiin täytteen valmistamisen ajaksi.

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Vatkaa Flora Vanilla kuohkeaksi vaahdoksi ja sekoita joukkoon appelsiinituorejuusto. Kuumenna sitruunamehu kattilassa ja liuota joukkoon liivatelehdet. Sekoita liivateseos täytteeseen hyvin. Kaada täyte keksipohjan päälle ja laita jääkaappiin hyytymään.

Irrota hyytynyt kakku vuoasta ja koristele.


Herkullisia hetkiä toivottelee Emonen. :)

3 x syksyinen kattaus


Kattauksen koristeet omasta pihasta



Jotta osaisi kattaa oikeat astiat, on paras miettiä hieman illan menuta. Kuvitteellinen ruokalistani pitää sisällään tomaattikeiton, joka nautitaan Green Gaten lattemukeista. Keiton jälkeen tarjoaisin ruokaisan salaatin ja pääruuaksi olisi kunnon pihvit ja perunalisukkeet. Jälkkärinä syötäisiin vaikkapa päärynäpaistosta, josta on tullut uusi suosikkini.


 
Aika paljon kattauksessa on kirpputorilta ostettuja tavaroita, kuten Arabian tarjoilualusta, alustan päällä oleva Aalto-maljakko, puiset Pentikin aluset, alimmaiset ruokalautaset...
  
 
Yllätyin, kuinka helposti kattaus syntyi, eikä tarvinnut lähteä pihaa edemmäs, saati käydä ostamassa mitään. Pieniin Aalto-maljakoihin keräsin pihasta mm. pionin, marja-aronian, purppuraheisiangervon ja lamoherukan oksia. Lamoherukasta taitoin myös oksat lautasliinojen ja puisen lautasliinarenkaan kaveriksi. Tarjoilualustan keskelle asettelin lautasen, jossa on sammalta, sekä Schleichin kettuja. Sammalasetelmasta löytyy postaus blogistani täältä. Kivi-tuikkuja on kertynyt vuosien saatossa aikamoinen määrä. Sinisävyiset olen vienyt kesähuoneeseen. Tähän kattaukseen kelpuutin vihreän, ruskean, harmaan sävyiset, sekä kirkkaat tuikut. Tuikkujen sekaan kiemurtelemaan taitoin seppelvarvun oksat.

Hyvä, kun tuli harjoteltua! Meillä on suunnitteilla syyslomalle ystävien kanssa illanistujaiset, joihin pitäisi kokkailla jotain herkullista. Jos hyvin käy, on pihassa vielä parin viikon päästäkin kauniita oksia pöytää koristamaan.:)


Heidi


Viikonloppuna perheen miesväen jäädessä kotiin tekemään ruokaa ja me polkaisimme tyttöjen kesken etsimään lähimetsästä jotakin kaunista kattaukseen. Palasimme kotiin muutaman puolukanvarvun sekä kanervakimpun kanssa.


Puolukat laitoin PartyLiten kynttiläkippoihin, jotka joulutonttu toi pari vuotta sitten. Nuo on niin monipuoliset, kun sisällön voi vaihtaa sesongin mukaan ympäri vuoden.

Minulla on ollut pitkään ostoslistalla valkoiset ruokalautaset. Vihdoin raaskin sellaisiin satsata, kun Ikeassa niitä oli myynnissä 50 sentin kappalehintaan. Turkoosit tabletit ovat taannoiselta Ruotsin-reissultamme ja olen tykästynyt niihin kovasti. Tuovat mukavasti väriä kattauksiin.


Kattausten tekeminen ei kuulu ollenkaan vahvuuksiini, mutta joskus on ihan hyvä poistua omalta mukavuusalueelta. Kyllä oli meinaan mukava istahtaa syömään, kun oli vähän viitsinyt nähdä vaivaa esillepanon kanssa.

Emonen: Violetin keittiön violetti kattaus

Tänä syksynä keittiömme on violetti, joten tein kattauksen ajatellen keittiön värimaailmaa. Meillä on nykyisin hyvin usein pöydällä jokin kukka- tai kynttiläasetelma, mutta varsinaisia kattauksia on todella harvoin - kaikki kiinnostava nimittäin meinaa joutua hetkessä pienten sormien tutkittavaksi, vedettäväksi ja riivittäväksi. Kattauksia on kuitenkin kiva tehdä, joten innoissani treenailin niitä tätä postausta varten.


Kattaus on tehty ajatellen, että se on kahden aikuisen kattaus siihen hetkeen, kun jälkeläiset ovat jo nukkumassa. Pöytää kattaessani mielessä pyörivät ajatukset kallioisesta merenrannasta, jossa kallion päällä kasvaa kanervaa ja vesirajassa kaislaa. Callunan ja Ikean tablettien lisäksi kattauksesta löytyy kiviä, käpyjä, punaisia syyslehtiä ja puuhelminauha.



Meillä on hyvin vähän pöytäliinoja, joten tässä kaitaliinan virkaa toimittaa kaksinkerroin taiteltu huivini. Se on ollut aikoinaan kirpparilöytö kuten myös puuhelminauha, joka on juuri pääsemässä tuunauksen kautta uuteen olomuotoon.


Millainen on sinun syyskattauksesi?
Suositko siinä luonnonmateriaaleja ja mikä on lempparielementtisi?

Tervetuloa Pieneen teehetkeen!

Mitä saadaan, kun yhdistetään kolme naista ja heidän innostuksensa kodin sisustamiseen, ruoanlaittoon ja diy-töihin? 


Siitä saadaan blogi, jota täytetään ideoilla, kuvilla ja pienillä arjen pilkahduksilla! Pieni teehetki on projekti, joka muhi ensin yhden naisen päässä ja hetkeä myöhemmin kaikkien kolmen. Ajatusta on hauduteltu läpi kesän ja syksyn ja nyt viimein pääsemme esittelemään tuotoksemme myös muille.

Pieni teehetki syntyi kaipuuseen kirjoittaa blogia, josta voi saada nopeasti ideoita ja ajatuksia vaikkapa sinä pienenä hetkenä, kun kotona on rauhallista ja kädessä on kupillinen lämmintä juomaa. Monet blogit ovat vahvasti kirjoittajansa näköisiä, jolloin jututkin pyörivät usein tutuissa aiheissa sekä tutuissa väreissä, materiaaleissa tai tyyleissä. Kun kirjoittajia onkin nyt kolme, myös toteutustapoja, mieltymyksiä ja tyylejä löytyy vähintään kolminkertaisesti!

Kirjoitamme blogia kukin tahoillamme itsenäisesti ja omia postauksia tehden, mutta myös yhdessä. 3 x -postauksissa yhdistämme kaikkien toteutukset samaan pakettiin, jolloin toivottavasti lukijatkin huomaavat jo yhdellä silmäyksellä, kuinka erilaisia ratkaisuja samasta aiheesta voi löytyä. Esimerkiksi 3 x kesän 2015 lempparit löytyvät täältä ja aivan piakkoin näette kolme erilaista syyskattausta. :)

Teemme blogia yhteistyössä, sillä blogin yksinäinen rustaaminen on välillä aavistuksen verran yksitoikkoista. Koska aina on mukava löytää uusia ideoita ja nähdä persoonallisia toteutusratkaisuja, löytyy Pienestä teehetkestä myös haaste - teemakuukausi. Kaikki ovat tervetulleita linkittämään sinne postauksiaan kuukauden ajan ja kuun loppupuolella kokoamme osallistuneista koostepostauksen. Lokakuussa vielä totuttelemme yhteistyöblogin pyörittämiseen, mutta marraskuussa pyörähtää teemakuukausikin kunnolla käyntiin. Käyhän kurkkaamassa, mikä on ensi kuun teema ja lähde jo ideoimaan, millaisella postauksella voisit osallistua siihen!


Tervetuloa siis lukemaan Pientä teehetkeä! Voit käydä lukemassa meistä kirjoittajista lisää täällä ja jokaisen omaan blogiin pääset alta nimeä klikkaamalla. :)

Mukavia hetkiä blogin parissa toivottavat Emonen, Taina ja Heidi!

Ja blogiahan voit tosiaan seurata bloggerin, facebookin tai blogipolun kautta!

Nopea ja helppo valkosipulileipä


1 Ranskanleipä
n. 0,5 dl rypsiöljyä
kourallinen tuoretta basilikaa
2-3 valkosipulinkynttä
parmankinkkua
rucolaa


Puolita leipä. Sekoita öljy, murskatut valkosipulinkynnet ja hienonnettu basilika. Levitä yrttiseos leipien päälle ja lisää parmankinkkusuikaleet. Paista 200 asteessa noin 10 minuuttia, kunnes pinta on rusehtunut. Lisää päälle rucolaa.

Parmankinkun voi myös jättää pois. Lisää silloin leipien päälle ripaus esimerkiksi meri- tai kristallisuolaa.


Herkullisia hetkiä toivottelee Emonen! :)

Kaurapaistos päärynällä tai omenalla

Kaurapaistos on ikivanha juttu, mutta itse innostuin tästä herkusta vasta nyt, kun piti keksiä käyttöä neljälle päärynälle, jotka tänä vuonna sain omasta puusta. Viikon aikana onkin herkuteltu paistoksella peräti kolmeen otteeseen. Ensin tein paistoksen käyttäen pelkkiä päärynöitä, sitten tein pelkkää omenaa sisältävän version ja viimeisenä sekoituksen omenasta ja päärynästä. Oma suuni tykkään ehdottomasti eniten päärynäversiosta. Kannattaa kokeilla!


 
Kaurasokeriseoksen ohjeen perustan poimin Valion sivulta. En kuitenkaan käyttänyt viipaleita pannulla ennen uuniin laittamista, ja ainesten määrän puolitin, halusin kevyemmän version. Omenoita ja päärynöitä en ole punninnut, vaan käytin tuollaista Pyxin lasivuokaa, kooltaan 15x30, ja peitin pohjan hedelmälohkoilla. Arvioin, että hedelmiä on ollut ehkä puolisen kiloa kerrallaan, tällöin paistosta on juuri passeli määrä neljälle hengelle.



Pilko pestyt (kotimaisia ei tarvitse kuoria) tai kuoritut hedelmät uuniastian pohjalle. Ripottele päälle kanelia ja sokeria. Sulata voi, ja lisää voisulaan kaurahiutaleet ja fariinisokeria. Ripottele kauraseos hedelmien pinnalle. Paista uunissa 225 asteessa noin 15 minuuttia. Vaniljakastike sopii tähän lisukkeeksi, mutta varsinkin päärynät maistuivat hyvälle ilmankin.

Maistuvaisia syyspäiviä!

Taina

3 x kesän 2015 lempparit

Heidi: Kaikkien aistien kesä


Viime kesä oli yhtään liioittelematta yksi parhaista. Nautittiin joka ikisestä hetkestä, touhuttiin paljon ja myös muistettiin olla tekemättä yhtään mitään.


Syötiin ja juotiin hyvin - nautittiin kypsyvästä sadosta jokaisella aistilla. Valvottiin myöhään ja kuvattiin sumua yöpaitaisillaan maaseudun hiljaisuudessa.


Kesällä vietettiin rakkaan pikkusiskoni kihlajaisia lapsuusmaisemissa, päädyttiin uusiin kaupunkeihin (mm. Uuteenkaupunkiin), uitiin, saunottiin, pelattiin, leikittiin, itkettiin, naurettiin, sisustettiin, maalattiin, matkailtiin ja tietysti shoppailtiin.

Lapset nauttivat, minä nautin.


Taina: Perhe ja ystävät, siinä se!

Mikä ihana kesä tämä onkaan ollut! Ihan heti ei tule vastaavanlaista kesää mieleen. Lomamoodin sai sujuvasti päälle, kun lähti reissuun heti loman alkajaisiksi, vieläpä Atlantin taakse, joten etäisyyttä kotiin ja arkiympyröihin tuli riittävästi. Kipinä syttyi ja varmasti haluan uudelleen matkustaa Amerikkaan, tuskin ihan lähivuosina, mutta jossain vaiheessa!


Myös kesä-Suomen ihanuus on jollain tavalla yllättänyt, vaikka tokihan se tiedossa oli jo ennestään, että Suomi on parhaimmillaan kesällä. Moni kaupunki tuntuu kesäkaupungilta.  On erilaisia tapahtumia ja iloisia ihmisiä joka puolella, tulee mieleen vaikkapa Lieksa ja Helsinki. Toisaalta,  mikä paikka olisi talvikaupunki? Ihmisten mielialat nyt vaan on paremmat valoisalla ja lämpimällä, erityisesti lomalla!



Parasta kaikesta on ollut erilaiset jutut, hetket, perheen ja ystävien kanssa. Tietenkin nuo edellä mainitut matkat, mutta myös aamupalat ja illat kesähuoneessa, mansikka-kuohari kekkerit, Lahden Öiden ja Isojanon live-musiikin onni, ystävän kanssa saunominen pihasaunassa, rosvopaistijuhlat muutamia mainitakseni...Olen iloinnut ystävistäni ja tutustunut uusiin ihmisiin.  Olen kai osannut nauttia elämän tarjoamista hetkistä paremmin kuin koskaan. Tätä taitoa en halua unohtaa talvella, kun elämä väistämättä siirtyy enemmän neljän seinän sisälle ja arkiset aikataulut pukkaavat hikea pintaan.


Emonen: Kiireetön kesä pikkuisten kanssa

Vaikka pidän uusissa paikoissa käymisestä, kävelemisestä kaupunkien kaduilla ja putiikkien ihmettelystä, niin kesässä 2015 parasta taisi olla se, ettei meillä ollut juurikaan aikatauluja, suunnitelmia eikä pakollisia menoja. Me vain olimme, teimme kotitöitä, ihmettelimme taaperoiden kanssa kukkia ja kiviä ja yritimme ladata akkuja syksyyn.


Söimme paljon vesimelonia, ostimme usein mansikoita ja ehdimme välillä grillatakin. Oi nam! Kesä on ehdottomasti herkkujen aikaa!


Järjestimme myös hieman kotia. Paljon on vielä kesken, mutta ehdin heinäkuussa toteuttaa pitkään mielessä muhineen vision vessan pienestä uudistamisesta. Lisäksi laitoimme työhuoneemme vihdoinkin järjestykseen!